kikusui_sininen_himmee

Sui = vesi, O = lokki, (iai kuten sanassa iaido),  ken = miekka, po = ho = menetelmä, metodi, suunta.

Historia

Mima Yoichizaemon Kagenobu (1577-1665) perusti tyylin Sengoku-kauden lopulla. Yoichizaemon oli nuorena harjoitellut kenjutsua Tsukahara Bokudenin perustamassa koulussa sekä yamabushien jojutsua  (Kongo Jo joho). 18-vuotiaana hän koki elämäänsä suuresti vaikuttaneen ystävällismielisen kaksintaistelun, jossa hän hävisi yamabushille nimeltä Sakurai Gorosaemon Naomitsu. Naomitsu käytti Yoichizaemonin kenjutsutekniikkaa vastaan iaitekniikkaa, jonka oli oppinut Hayashizaki Jinsuke Shigenobulta (eli v.1559-1604). Tämän taistelun jälkeen Naomitsu jäi kolmeksi kuukaudeksi opettamaan Yoichizaemonille Hayashizaki ryuta, mutta vasta useamman vuosikymmenen kuluttua syntyi oma koulukunta.

Yoichizaemon oli meditoimassa eräässä temppelissä (temppeli tuhoutui 1700-luvulla maanvyöryssä), kun hän sai vision lokeista: miten lokit lentävät (liitävät) meren yllä ilman tietoisesti tehtyä työtä, ilman tietoista ajatusta. Hän ryntäsi ulos bokuton kanssa ja tajusi voivansa käyttää myös sitä ilman tietoista ajatusta – kuten lokkien leijailu meren yllä. Tämän periaatteen mukaisesti hän loi 64 tekniikkaa, jotka käsittivät 28 taivaan aluetta ja niiden ympärillä 36 lintua. Valaistumisensa jälkeen hän myös piirsi mandalan, jota on sittemmin käytetty apuna meditoinnissa. Tyylin sisällöksi tulivat iai, kenpo (kenjutsu), naginata, kogusoku (jujutsutyypistä tekniikkaa) ja jojutsu.

Suio ryun kahdeksannen soken (Yoshino Yaichiro Sadatoshi) oppilas ja tyylin yhdeksäs soke Fukuhara Shinzaemon Kagenori opiskeli myös Masaki ryu manrikikusaria Yoshida Shigesaemon Sadatoshin, Masaki ryun perustajan Masaki Taro Dayu Toshimitsun oppilaan, johdolla.

Shinzaemon lisäsi manrikikusariin kaman ja loi aseelle 16 kataa. Tällöin koulun viralliseksi nimeksi tuli Masaki ryu Fukuhara-ha Kusarigamajutsu.

Kaavio Suio ryuhun vaikuttaneista henkilöistä ja koulukunnista löytyy täältä.

Tämän päivän tilanne

Suio ryun nykyinen päämies on Katsuse Yoshimitsu Kagehiro (iaido kyoshi 7. dan, kendo kyoshi 7. dan, jodo renshi 6. dan), 15. soke Suio ryussa ja 12. soke Masaki ryu Fukuhara-ha kusarigamassa. Hänen poikansa Katsuse Fumitaka (iaido kyoshi 8. dan, kendo 4. dan) on jo nimetty tyylisuunnan seuraavaksi sokeksi.

15. Soke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro

Nykyään tyyliin kuuluu n. 300 kataa, joista n. 50 on iaikatoja. Lisäksi tyyli sisältää seuraavat osa-alueet: kumi-iai (iai-paritekniikat), kogusoku (haarniska päällä, kodachi/tanto kädessä), wakizashi (lyhyt miekka), kenpo (taistelukenttäkenjutsu), jo (keppi), mutodori (hyökkääjällä miekka), tanjo (lyhyt keppi) ja naginata. Tyyli on levinnyt mm Yhdysvaltoihin, Brasiliaan, Ranskaan, Espanjaan, Portugaliin, Tahitille, Kiinaan (Hong Kong), Puolaan, Suomeen ja Viroon. Suomeen laji rantautui joulukuussa 2006 ja siitä alkoi Suomessa lajin harjoittelu. Budoviikingeissä olemme harjoittelleet kesästä 2012 alkaen suoraan Japanin päädojon alaisuudessa. Kesällä 2013 lajin päämies (15.soke Katsuse Yoshimitsu Kagehiro) vieraili Suomessa ohjaten kesäleirimme. Samalla hän päivämäärällä 1.7. julkisti muodostaneensa Suomen shibun (shibu = haaraosoasto). Eli Suomesta tuli virallisesti osa koulukunnan organisaatiota. Japanissa tyyliä harjoitellaan 14 dojolla (tilanne 2009) ja jäseniä on muutama sata.

Japanin ulkopuolella viralliset shibut eli haaraosastot ovat (tilanne heinäkuu 2017) Ranskan shibu, USA shibu, Brasilian shibu, Suomen shibu (jonka sisällä on myös Portugalin harjoitteluryhmä), Tahitin shibu, Espanjan shibu, Puolan shibu, Viron shibu ja Hong Kongin shibu. Kukin shibu on suoraan soken alainen.

Arvoasteista

Suio ryussa käytetään vanhoja, perinteisiä arvoasteita modernien kyu- ja danarvojensijasta. Arvot ovat alhaalta ylöspäin lukien shoden, chuden, shomokuroku, chumokuroku, daimokuroku, shomenkyo ja menkyokaiden. Soke myöntää ko. arvot sekä opetusoikeudet.

Tällä hetkellä (tilanne heinäkuu 2016) soke on myöntänyt Suomeen arvoja kaikkiaan seuraavasti: 4 kpl shomokuroku, 4 kpl chuden ja 17 kpl shoden. Suomessa on tällä hetkellä neljällä henkilöllä soken myöntämä oikeus opettaa, esittää sekä levittää Suio-ryuta (tilanne elokuu 2017). Pääkaupunkiseudulla seuramme pääopettaja Jukka Helminen on ainut tämän  oikeuden omaava henkilö.

Harjoittelusta

Tyyliä ei saa opettaa tai esittää julkisesti ilman soken kirjallista tai suullista lupaa. Tyylin
jäsenet tekevät myös vanhan mallin mukaan verivalan, keppanin, jonka myötä he
sitoutuvat tyylin sääntöihin. Liittyminen kouluun tapahtuu kirjoittamalla nimensä
tyylisuunnan viralliseen rekisterikirjaan.

Periaatteessa seurassamme harjoittelija ei voi itse valita tyylikseen Suio ryuta, vaan
seuran pääopettaja Jukka Helminen valitsee tyyliin oppilaat. Se voi tapahtua eri tavoilla: 1.
seurassa jo oleva harjoittelija modernin iaidon tai aikidon harjoittelijoiden joukosta; 2.
tuntemansa budo-opettajan suosituksesta; 3. henkilökohtaisen keskustelun pohjalta.
Valitut henkilöt tekevät sitten keppan-valan ja sitoutuvat harjoittelemaan tyylisuuntaa.
Lajissa ei ole olemassa nk peruskurssi toimintaa.

Kaksi ensimmäistä iaijutsu sarjaa, Goyo ja Goin, ovat perustekniikoita. Goyo-sarja sisältää
5 yang-tekniikkaa (hyökkäys) ja Goin 5 yin-tekniikkaa (puolustautuminen). Ryun toinen
soke, Mima Yohachiro Kagenaga, loi katat tyylin perustaksi ja niillä aloitetaan Suio ryun
harjoittelu. Kumpikin sarjaa alkaa seiza-istunnasta. Kolmas iaijutsu sarja, Tachi iai, sisältää
9 pystystä tehtävää kataa; yhdessä nämä kolme sarjaa muodostavat tyylin perustan. Suio
ryussa aloitetaan myös parikatojen (kumi iai) teko heti alusta lähtien, rinnan kolmen
ensinmäisen iai sarjan kanssa. Ensimmäinen parikatasarja liittyy aluksi opittujen iaigatojen
tekniikoihin ja siinä on 9 kataa. Tämän lisäksi aloittelija vaiheessa aloitetaan jojutsun yksin
tehtävien liikesarjojen harjoittelu.

Näiden jälkeen tulee neljäs iaijutsu sarja, Kuyo. Se käsittää 9 kataa ja on alkuperäinen,
lajin perustajan luoma perustekniikkasarja. Kuyo sarja tehdään myös seiza asennosta
aloittaen. Kuyo sarjaa pääsee harjoittelemaan sen jälkeen kun harjoittelija on  koulukunnan virallinen jäsen. Monista katoista on lisäksi variaatioita (henkawaza), joita  harjoitellaan myös toisinaan. Jäseneksi liittymisen jälkeen voi myös päästä harjoittelemaan muitakin paritekniikoita, yleensä joko jojutsu, wakizashi tai kogusoku kataa.

Harjoitteluvälineiden ja asun hankinnasta tulee keskustella aina ensin seuran pääopettajan kanssa, jotta hankkii oikeanlaiset. Periaatteessa iaido tyyppinen vaatetus on hyvä vaihtoehto, mutta muitakin mahdollisuuksia on. Alussa hankittavat välineet ovat
sayatsukibokken (puumiekka tupella), sitten iaito (harjoitusmiekka) ja myöhemmin omat jo (keppi) ja kodachi (puinen lyhyt miekka).

Suomen shibun jäsenet harjoittelevat lajia tyylin päämiehen johdolla ja hän onkin käynyt Suomessa opettamassa vuosina 2013, 2014, 2015, 2016 ja 2017 kesäleirillämme. Myös monet suomalaiset ovat käyneet Japanissa harjoittelemassa lajia vuodesta 2009 lähtien.